Image

10 vuotta avioliittoa – mitä sitkeys oikeasti tarkoittaa


10 vuotta avioliittoa, 20 vuotta yhdessä ja 14 vuotta yrittäjinä opettavat enemmän kuin yksikään kirja. Tämä on meidän tarina sitkeydestä, rakkaudesta ja siitä, miten unelmia rakennetaan arjen keskellä. Ei täydellisesti, vaan yhdessä. Mausteeksi perusasiat; suolaa ja pippuria, jonka jälkeen anna aikaa muhia uunissa. Jos tunnet olevasi elämän risteyksessä tai kaipaat suuntaa, tämä teksti voi antaa sinulle uuden kipinän. Rakkaus ei ole pelkkä tunne meillä, se on päätös. Ja päätöksillä rakennetaan elämä.
Image

Kun rakkaus ei ole vain tunne – vaan päätös, joka yhdessä tehdään joka päivä

On helppo puhua rakkaudesta silloin kun aurinko paistaa, kahvi on kuumaa ja elämä tuntuu kulkevan kuin juna aikataulussa.

Mutta minä sanon tämän suoraan — rakkaus mitataan vasta silloin, kun elämä potkaisee polveen ja kysyy: jäätkö vai lähdetkö.

Tänään meillä on 10-vuotishääpäivä.
Ja samaan hengenvetoon voin sanoa: olemme olleet yhdessä 20 vuotta.
Ja siitä 14 vuotta yrittäjinä.

Siinä ajassa ehtii nähdä enemmän kuin moni arvaa. Siinä ajassa ehtii rakentaa, purkaa, epäillä, nousta uudelleen — ja ennen kaikkea päättää yhä uudelleen: me jatketaan.

Muistan yhä kirkkaasti vuoden 2016. Espanjan aurinko Malagassa, lämpö iholla juhlapuvuissa, se hetki kun sanottiin toisillemme tahdon. Ei ollut kristallipalloja käsissä, ei tietoa mitä kaikkea elämä tuo mukanaan. Oli vain tunne rinnassa ja päätös sisällä: tämä on meidän tie.

Ja kun katson nyt taaksepäin — en näe pelkkää juhlapäivää.
Näen tonnikalapastaa lattialla, lapsia, yrittäjäöitä, epävarmuutta, naurua, menetyksiä, onnistumisia… ja ennen kaikkea sitkeyttä.


Sitkeys ei ole kaunis sana. Sitkeys on hikinen arkipäivä

Moni ajattelee sitkeyden olevan jotain sankarillista.
Sellainen iso hetki, jossa puristetaan nyrkkiä ja noustaan ylös musiikin soidessa taustalla.

Totuus on toinen.

Sitkeys näyttää siltä, että syötte ensimmäiset viikot uudessa asunnossa olohuoneen lattialla, Keskisuomalainen pöytäliinana, tonnikalapasta lautasella, eikä huonekaluja vielä näy missään. Pastaa lautasella on suhteessa liikaa tonnikalaan verraten.

Mutta tiedätkö mitä?
Se pasta maistui hyvältä.

Ei siksi, että se olisi ollut Michelin-tasoa.
Vaan siksi, että se oli tehty yhdessä.

Katja teki salaattia, leipää pöytään, ja siinä hetkessä ymmärsi jotain olennaista: ei tämä elämä rakennu tavaroista — vaan päätöksistä pysyä yhdessä.

Sitkeys luo leivänkin uunissa ja ilman sitkoa paistettu leipä olisi hiljainen ja tiivis, vailla eloa.
Mutta kun sitko on vahva, leipä hengittää, repeää kauniisti paistettaessa, kohoaa ylpeästi ja pitää muotonsa – kuin tietäen, että sen sisällä on voimaa, joka ei näy, mutta tuntuu jokaisessa suupalassa.

Sitko elämässä ja parisuhteessa tai perheessä ei ole vain rakennetta.
Se on lupaus siitä, että kärsivällisyys ja liike synnyttävät jotakin elävää.

Ja sama pätee yrittäjyyteen.

14 vuotta yrittäjinä ei ole ollut pelkkää juhlaa. On ollut hetkiä, jolloin rahat ovat olleet tiukalla, asiakkaat vähissä, 3€ vuosiliikevaihtoa, vastuu painanut hartioita niin että hartiat ovat olleet kuin betonista valettu.

Mutta silti — aamulla noustaan ylös.
Tehdään työtä.
Uskotaan siihen, että tämä kantaa.

Se on sitkeyttä.


Rakkaus löytyy usein keittiöstä — ei juhlapuheista

Meidän perheessä rakkaus ei ole ollut isoja sanoja joka päivä.
Se on ollut pieniä tekoja, pieniä halauksia, tsemppejä, matkaan tönäisyjä pyörän kyydissä.

Se on ollut sitä, että mennään kauppaan ja ostetaan suolaa ja pippuria — ja tehdään ruokaa toiselle.
ELÄMÄNSUOLA. Kirjoitin joskus opiskeluaikoina suolapurkin kylkeen ja sillä mentiin kymmenisen vuotta.
Sillä maustettiin aamupuurosta iltalohiin ja hyvää oli.

Me katsotaan usein Kapen keittiökaappauksia koko perheen läsnöollen. Kari Aihinen tokaisi kerran:
”Mä olen Kape, 52 vuotta — mä käytän suolaa ja pippuria.”

Yksinkertainen lause.
Mutta siinä on filosofia.

Minäkin tykkään maustaa ruokaa. Kokeilla uusia makuja. Ottaa reseptejä talteen ensi juhlia varten tai unelmakarttaan kuvia illallisista Kreikassa. Ottaa riskejä. Välillä menee pieleen — ja siitä tulee palautetta jälkikasvulta nopeasti ja suoraan.

Ja välillä onnistutaan.
Ja silloin se tuntuu hyvältä.
Siihenkin johtaa Rhodoksen suola keitin veteen; reilusti makua.

Se on sama avioliitossa.
Se on sama yrittäjyydessä.

Välillä menee pieleen.
Mutta kun onnistutaan — se kaikki maistuu tuotoksissa.


Yhdessä tekeminen on liima, joka pitää kasassa

Me tehdään paljon ruokaa yhdessä. Se on meidän tapa olla läsnä.

Ei puhelimia käsissä tai kiirettä.
Vaan veitsi, leikkuulauta ja keskustelu, joka soljuu kuin hyvä kastike.
Kaikki osallistuu kokkaamiseen, vaikka sitten käy lisäämässä pastat kiehuvaan veteen ja palaa hommiinsa.
Toisaalta meitä kaikkia perheessä tarvitaan maistuvaan soppaan, koirakin nukkuu jaloissa uunin edessä.

Minulle on tärkeää, että tiedämme mitä syömme. Että perhe saa ravintoa, joka tekee hyvää — ei vain vatsalle, vaan mielelle.

Koska ruoka ei ole pelkkä polttoaine.
Se on huolenpitoa. Se on rakennusaine.

Ja joskus se on enemmän kuin ruokaa.

On ollut iltoja, jolloin ystävät tai tyttären kaverit ovat istuneet meidän pöydässä, ja olen nähnyt silmistä, että nälkä ei ole vain vatsassa. On ollut tarve tulla nähdyksi. Kuulluksi. Kohdatuksi.

Silloin lautaselle ei laiteta vain ruokaa.
Siihen laitetaan välittämistä. Se on aina toiminut meillä ja ihmiset ovat pitäneet myös ruoastamme.


Elämä testaa — ja juuri silloin ratkaistaan, kuka sinä olet

Olisi helppo kertoa vain kauniista hetkistä. Mutta se ei olisi totta.

Me olemme kohdanneet menetyksiä.
Läheisten poismenoja.
Lemmikkien kuolemaa.
Perheiden etääntymistä.
Työn haasteita, jotka ovat välillä tuntuneet ylivoimaisilta.

Ja juuri silloin tulee hetki, jolloin pitää katsoa itseään peilistä kuin Kapen keittiössä ja sanoa:

”Tieksä ketä mä oon.”

Se ei ole ylimielisyyttä.
Se on muistutus itselle kuka sinä olet: Ja minä en luovuta.

Minulla on papalta opittu asenne. Kun elämä painaa päälle ja tuntuu että kaikki kaatuu niskaan — nyrkki pöytään, selkä suoraksi, katse eteenpäin.

Ei siksi, että olisi pakko olla vahva.
Vaan siksi, että joku katsoo sinua ylöspäin.

Puoliso.
Lapsi.
Asiakkaat.
Ihmiset, jotka luottavat sinuun.


Kiitollisuus — se voima, joka kantaa vaikeiden yli

Vaikka elämä on testannut, yksi asia on pysynyt: kiitollisuus.

Olemme aina olleet kiitollisia toisistamme. Perheestämme. Siitä mitä meillä on.

Olemme osanneet unelmoida suuria — mutta samalla olla tyytyväisiä siihen mitä on nyt.
Ollaan yhdessä tehty useita visionboardeja, unelmakarttoja, myös huolikarttoja..

Meidän avioliitto ei ole ollut täydellinen.
Eikä sen ole tarvinnut olla.

Se on ollut meidän näköinen.
Ja juuri siksi se on kestänyt.

20 vuotta yhdessä.
10 vuotta naimisissa.
14 vuotta yrittäjinä.

Ei sattumalta.
Vaan päätöksillä.
Rakkaudesta.


Kun katsot eteenpäin — mitä sinä päätät tänään?

Jos olet nyt väsynyt…
Jos tuntuu, että elämä vetää eri suuntiin…
Jos parisuhde tai työ tuntuu raskaalta…

Haluan sanoa tämän sinulle suoraan:

Sitkeys ei tarkoita sitä, että jaksat yksin.
Sitkeys tarkoittaa sitä, että uskallat pyytää apua ennen kuin kaikki hajoaa.

Me olemme nähneet työssämme ihmisiä, jotka ovat olleet aivan loppu. Sellaisia, jotka ovat kysyneet hiljaa mielessään: ”Näinkö tämä elämä menee?” Moni meidän asiakas kertoo, kuinka he nauttivat kun saavat hetken keskittyä vain itseensä ja antaa itselleen aikaa ja arvostusta kiireensä keskellä.

Ja olen nähnyt myös sen hetken, kun suunta muuttuu.
Kun ihminen löytää itsensä uudelleen.
Kun kotiin palaa rauha.

Ja se hetki — se on kaiken työn arvoinen.

Koska lopulta tämä ei ole tarina täydellisestä avioliitosta.
Tämä on tarina sitkeydestä.

Sellaisesta sitkeydestä, joka ei huuda kovaa — mutta pysyy paikallaan, kun myrsky tulee.

Ja jos jotain olen oppinut näiden vuosien aikana, niin tämän:
Rakkaus ei ole tunne, joka kestää.
Vaan päätös, vaikka välillä kädet olisivat jauhoissa ja elämä huutaisi kovaa.

Lopuksi

Ja kun katson tätä matkaa taaksepäin — Malagan auringosta tonnikalapastaan lattialla, yrittäjävuosien paineisiin ja niihin iltoihin, kun keittiössä on naurettu ja välillä purtu hammasta — yksi asia nousee kirkkaana esiin.

Me ei olla vain haaveiltu.
Me ollaan uskallettu piirtää haaveet näkyviksi ja toteutettu monia niistä yhdessä.


Kiitos rakkaudesta

Kiitos vaimolleni ja parhaalle työparilleni Katjalle.
Kiitos rakkaalle tyttärellemme Ellelle.

Kiitos tästä perheestä.

20 vuotta yhdessä — ja matka jatkuu.


Kirjoittaja:

Ville Malinen on yrittäjä, valmentaja ja perheenisä, joka on kulkenut yli 20 vuoden matkan parisuhteessa ja 14 vuotta yrittäjänä. Hänen kirjoituksensa syntyvät oikeasta elämästä — onnistumisista, epävarmuuksista ja päätöksistä nousta ylös silloin, kun olisi ollut helpompaa jäädä paikalleen. Ville valmentaa Malin Coachingilla ihmisiä löytämään suuntaa, selkeyttä ja rohkeutta rakentaa oman näköistä elämää.


UUTISKIRJE JA OPAS VISIOILLE

Jos tämä teksti puhutteli sinua, tilaa uusimmat oivallukset ja voimavarat suoraan sähköpostiisi: https://malincoaching.fi/uutiskirje/

Tee oma unelmakarttasi meidän digioppaan avulla
Jos olet valmis ottamaan ensimmäisen askeleen kohti omaa suuntaasi, käy kurkkaamassa opas täältä:
https://malincoaching.fi/tuote/unelmakartan-voima-digiopas-unelmasi-kokoiseen-elamaan-pdf/


Motivaatiovalmennus Business Coaching Yritysvalmennus yksilöcoaching työhyvinvointi
Annamme uusia ajatuksia ja työkaluja sekä vinkkejä hyvinvointisi tueksi. Lähdemme kanssasi yhdessä matkalle kohti positiivista ja kestävää muutosta.

Image
Ota yhteyttä